Näytetään tekstit, joissa on tunniste Liharuoat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Liharuoat. Näytä kaikki tekstit

tiistai 27. lokakuuta 2015

Pyörykkää, italialaisella otteella

Palasin juuri Barcelonasta. Odotin paljon espanjalaiselta ruoalta, mutta suuhun jäi tällä kertaa kyllä karvas pettymys. Ikinä en aikaisemmin ole palauttanut ruokaa takaisin keittiöön, vaikka se ei ihan täydellistä olisi ollutkaan, mutta tällä kertaa kohdalle sattui syömäkelvottomia tapaksia. En voi ymmärtää miten paikka, joka kehuu tekevänsä tapaksia modernilla otteella ja hintojen ollessa Suomen tasolla voi käyttää pakastettuja mereneläviä (ja mahdollisesti kaikkea muutakin) annoksissaan ja jättää ne kaiken lisäksi jääkylmiksi. Käytiin viikon ajan joka päivä vähintään kerran päivässä ulkona syömässä ja useista yrityksistä ja Tripadvisorin ahkerasta tutkimisesta huolimatta en onnistunut vakuuttumaan, että paikallinen ruoka on hyvää. Jamon iberico, fuet-salami ja riojalainen viini kyllä onneksi kelpasivat, mutta rajansa se on sianlihan mättämiselläkin.

Oli oikeastaan mukava palata arkeen, koska saan taas kokkailla omia italialaisia herkkujani: tomaattikeittoa, savulohirisottoa, lasagnea... Ikuinen ongelma vain jatkuu, että joka päivä pitäisi kokkaa ainakin pari kertaa, jos me vuorotyöläiset ollaan lounaan ja illallisen aikaan kotona. Kaiken lisäksi toinen puoliskoni ei hyväksy hiilihydraattipitoista illallista, joten pasta, riisi ja peruna on automaattisesti ulkona vaihtoehdoista. Tämä ei tietenkään helpota elämääni ollenkaan. Maurizio on onneksi itsekin pikku hiljaa uskaltautunut keittiön puolelle ja se tuntuu sujuvan hyvin, kunhan mennään tarpeeksi simppeleillä resepteillä eikä ruuanlaittoon tarvitse käyttää kauheasti aikaa tai aivoja. Pikku virheitä sattuu lähinnä välineosastolla, mutta ostin patavillaa kaappiin niin voi sitten skrabailla rauhassa palaneita kattiloita.

Täytyy myöntää, että vaikka olen vannoutunut prosessoimattomien ruoka-aineiden käyttäjä, tänään hiplasin kaupassa valmiskeittopusseja ja pakastevihanneksia. Tuijotin sitä kasvis-jyväkeittoa vähän aikaa ja mietin, että mitä helkkaria olen tekemässä. En ole vielä niin laiska, että on pakko luopua periaatteista. Toisekseen, Maurizio kysyisi keiton jälkeen, että mikä on seuraava ruokalaji. Päätin, että en luovuta. En koske myöskään maustettuihin kermoihin tai "maku"- elintarvikkeisiin, koska niiden sisältöluettelo on aivan liian pitkä. Suosittelen kaikille jättämään hyllylle ne kolmen juuston kermat sun muut. Itse ostan valtavia könttejä hyvää juustoa, koska kilohinnan saa halvemmalla ja materiaali on priimaluokkaa. Kypsytetty juusto kyllä säilyy, kuten grana padano tai parmesaani.

Yksi helpoista vastauksista ruuanlaittoon on pyörykät, kasvis-tai liha, italialaisella otteella tietenkin. Siskoni vannovat sipulikeittopussin ja jauhelihan nimeen, mutta kokeilin tätä vaihtoehtoa vuosia sitten ja totesin sen kauheaksi. Nykyään keittopussi on muutenkin pannassa, mutta liha- tai kasvispullat on niin helppo tehdä alusta loppuun itse, että ei siihen keittopussiin ole tarvista tarttua. Kasvispyörykät ovat saaneet inspiraatiota Maku-lehden falafel-pyöryköistä, mutta nämä ovat maustettu ja valmistettu eri tavalla.


Lihapullia kurpitsa-perunamuusilla ja tsatzikilla

Italialaiset lihapullat

400 jauhelihaa (nauta-sika, mieluummin enemmän nautaa)
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 dl lihalientä 
1 kananmuna
3 rkl oliiviöljyä
n. ½-1 dl korppujauhoja 
½ dl parmesaaniraastetta
suolaa
pippuria

Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi. Kuumenna oliiviöljy kattilassa matalalla lämmöllä ja lisää sipulisilppu. Kuullota sipuli, mutta älä paahda sitä! Tämän vuoksi matala lämpötila on tärkeää. Laita jauheliha kulhoon. Lisää kananmuna, lihaliemi, hieman suolaa ja pippuria, parmesaaniraaste sekä jäähtyneet sipulit. Sekoita lopuksi korppujauho, mutta laita sen mukaan mitä taikina imee, koska muuten pyörykät jäävät kuiviksi. Anna maustua noin tunnin verran. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Pyöritä lihapullat pellille ja paista uunin keskitasolla noin 10-15 min kunnes lihapullat ovat kauniin ruskeita. 


Kasvispyörykät (falafel italialaisittain)

1 purkki kikherneitä
1 salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
3 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
2 rkl sitruunamehua
½ dl vehnäjauhoja (luomu)
ripaus chiliä (peperoncinoa)
Tilkka hunajaa
mustapippuria
silputtua persiljaa

Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi. Kuumenna oliiviöljy kattilassa matalalla lämmöllä ja lisää sipulisilppu. Kuullota sipuli, mutta älä paahda sitä! Tämän vuoksi matala lämpötila on tärkeää. Valuta kikherneet ja laita ne kulhoon. Lisää hieman jäähtynyt sipulisilppu, suola, sitruunamehu, chili, mustapippuri, hunaja, silputtu persilja sekä vehnäjauho. Survo seos mieluiten isolla haarukalla tasaiseksi taikinaksi (olen todennut, että itse survomalla seoksesta tulee parempi kuin tehosekoittimessa, siinä on sopivasti sattumia). Laita seos jääkaappiin tunniksi tai pariksi. Pyöritä taikinasta pyöryköitä ja paista niitä oliiviöljyssä, kunnes ne ovat kauniin ruskeita ja rapeita pinnalta.

sunnuntai 2. kesäkuuta 2013

Yrttimarinoitu porsaanfile ja kesäsalaatti

Kesäisin grillaaminen on ehdoton juttu, joten myös oma sisäinen lihansyöjäni heräilee pikku hiljaa talvihorroksestaan. Yksi syy, miksi syön niin vähän lihaa, on surkea tarjonta ja valmiiksi marinoidut lihaköntit, joita en voi sietää. Onneksi pikku hiljaa tässäkin maassa on ymmärretty, että ihmiset ehkä voisivat ainakin yrittää tehdä omat marinadinsa ja mausteseoksena, joten maustamatonta lihaa löytyy jo hieman enemmän markettien hyllyistä. Todellinen lihafani hakee tietenkin parhaat jutut kauppahallista.

Olin viime viikolla Italiassa ja kiertelin kaikkia mahdollisia toreja ja putiikkeja etsien uusia ruokaideoita. Halusin tehdä ystävilleni kunnon naudanpaistia, brasatoa viinissä, joten menin ystäväni kanssa roomalaiselle lähiötorille etsimään aineksia. Sydän kiepsahti kerran ympäri, kun näin kaikki vihannes-, hedelmä- ja lihakojut, ja se kauppahallin tuoksu, siinä oli jotain todella aitoa. Lihatiskiltä löytyi lähes kaikkia eläinten ruhonosia, sillä paikalliset haluavat hyödyntää eläimestä kaiken. Lihakauppias löysi minulle takahuoneesta melkoisen palan brasatoa, jossa oli eläimen nahkapala vielä kiinni. Jostain syystä sitä tiesi saavansa tuoretta ja aitoa tavaraa.

Brasaton ohjeen laitan ehdottomasti myöhemmin blogiini, sillä siitä tuli oikein hyvää. Tänään tehtiin Suomen suveen sopivia porsaanfileitä, italialaisella otteella tietenkin.

Maiale alle erbe
3:lle
3 kpl porsaanfileitä
marinadi:
kourallinen silputtua basilikaa
kourallinen silputtua persiljaa
1 raastettu valkosipulinkynsi
1 raastettu sitruunankuori
½ sitruunan mehu
1 tl hunajaa
1 rkl oliiviöljyä
merisuolaa
mustapippuria
Sekoita marinadin ainekset ja kaada se fileiden päälle. Anna marinoitua jääkaapissa muutaman tunnin ajan. Ota fileet huoneenlämpöön vähintään puoli tuntia ennen paistamista. Paista fileet grillissä tai paistinpannulla tilkassa oliiviöljyä kovassa lämpötilassa. (n. 4 min per puoli)
Tarjoile kesäsalaatin kanssa.
Salaatti:
100 g salaattisekoitusta (babypinaattia, rucolaa, punasalaattia jne.)
1 porkkana raastettuna
1 avocado
n. 10 kirsikkatomaattia
70 g fetajuustoa
2 siivua aurinkokuivattua tomaattia hienonnettuna
basilikanlehtiä
Kastike:
2 rkl EV oliiviöljyä
1 rkl balsamiviinietikkaa (käytän itse arvokkaampaa, pitkään kypsytettyä)
hiukan merisuolaa tai himalajansuolaa myllystä
mustapippuria


maanantai 6. toukokuuta 2013

Frittata Salsiccia-makkaralla ja kirsikkatomaateilla

Frittatan eli omeletin opetteleminen on vaatinut itseltäni kärsivällisyyttä. Usein käy niin että sen polttaa alta, mutta pinta jää raa'aksi. Onkin tärkeää, että frittatalle antaa aikaa valmistua matalammassa lämpötilassa.

Käytin tähän frittataan hieman tulisempaa, suolaista raakamakkaraa, salsiccia piccantea. Se antaa frittatalle mukavasti suolaista makua. Älkää antako kuvan hämätä, tämä omeletti näyttää ihan pizzalta, mutta ihka aito frittata se on. Tässä aitous-asiassa on useampi koulukunta, jotkut paistavat frittatan molemmin puolin ja ilman täytteitä, mutta minulla ei rehellisesti ole hajuakaan mikä on se oikeaoppinen versio. Tämä on Frittata alla Elisa.

2:lle

1 valkosipulinkynsi
1 Salsiccia piccante-raakamakkara (n. 100 g)
10 kpl kirsikkatomaatteja
2 kananmunaa
½ dl maitoa
tuoretta basilikaa
parmesaaniraastetta
mustapippuria

Sekoita kupissa kananmunat ja maito.

Tee valkosipulinkynteen viilto ja paista sitä tilkassa oliiviöljyä pannulla. Pilko salsiccia-makkara ja lisää palat pannulle. Paista ne kypsiksi. Ota valkosipulinkynsi pois.
Halkaise kirsikkatomaatit puoliksi ja lisää ne pannulle. Lisää hieman pilkottua basilikaa.
Kun tomaatit ovat hetken paistuneet pannulla, lisää sekaan kananmunaseos. Alenna lämpötilaa ja anna frittatan hautua hiljalleen. Ripottele pinnalle hieman parmesaaniraastetta ja mustapippuria. Kun pinta on hyytynyt, aseta frittata tarjolle.

Koristele parmesaanilla ja basilikalla

tiistai 22. tammikuuta 2013

Kesäkurpitsapaistos ja Prosciutto-gorgonzolakanaa

Kuten useimmat, olen liian laiska kokkaamaan itselleni mitään hyvää, mutta teen mielelläni ruokaa ja kokeilen uusia juttuja ystävieni kanssa. Ruoanlaitosta saa eniten iloa, kun sen voi jakaa jonkun kanssa, juoda samalla ehkä pari lasia hyvää valpolicellaa ja jutella mukavia. Sitä paitsi, en minä kaipaa omaa arvostustani ruuasta, vaan jonkun muun. Minusta on erityisen ihanaa, kun opin jotain uutta ystäviltäni ja heiltä tulevatkin parhaat ideat, kun kokeilen uutta.

Kesäkurpitsapaistoksen valmistuksen opin ystäväni italialaiselta aviomieheltä. He valmistivat sitä kesällä vieraillessani Roomassa. Istuimme terassilla syömässä ja joimme calabrialaista viiniä, joten tästä ruokalajista minulla on lämpimiä muistoja. Palatessani kotiin muistin reseptin suunnilleen, mutta en täysin tarkasti, mikä on varmasti osittain calabrialaisen viinin syytä... Joten jos tästä joskus tulee palautetta, että resepti ei kylläkään mene näin, niin voin kertoa olleeni pienessä hiprakassa.



 4:lle

Prosciutto-gorgonzolakana

4 kanafilettä
40 g gorgonzola-juustoa
 8 siivua prosciutto-kinkkua

1. Leikkaa kanafileisiin "tasku". Laita vain hieman suolaa ja mustapippuria kanan pintaan. Täytä tasku gorgonzolalla. Kääri kaksi siivua prosciuttoa kanafileen ympärille tiukasti, kiinnitä vielä hammastikulla, jos et saa kinkkua pysymään fileen ympärillä.
2. Kuumenna pannu ja paista fileisiin kauniin ruskea pinta.
3. Kuumenna uuni 225 asteeseen ja paista fileitä vielä n. 20 minuuttia uunissa.

Kesäkurpitsapaistos

2 kesäkurpitsaa
Oliiviöljyä
Parmesaaniraastetta
Korppujauhoja

1. Leikkaa kesäkurpitsat reilun kokoisiksi kuutioiksi.
2. Kiehauta hieman vettä kattilassa ja suolaa vesi. Lisää kuutiot veteen. Vettä tulisi olla sen verran että keskurpitsakuutiot jäävät juuri pintaan, eli ei kovin paljon. Anna kiehua noin 10 minuuttia.
3. Valuta kesäkurpitsakuutiot. Kuumenna uuni noin 230-250 asteeseen. Levitä valutetut kesäkurpitsakuutiot laakean astiaan. Lorauta päälle hieman hyvää oliiviöljyä, kourallinen korppujauhoa sekä kourallinen parmesaania ja laita paistos uuniin. Anna gratinoitua noin 10 minuuttia (seuraa pinnan kypsymistä!)