tiistai 27. lokakuuta 2015

Pyörykkää, italialaisella otteella

Palasin juuri Barcelonasta. Odotin paljon espanjalaiselta ruoalta, mutta suuhun jäi tällä kertaa kyllä karvas pettymys. Ikinä en aikaisemmin ole palauttanut ruokaa takaisin keittiöön, vaikka se ei ihan täydellistä olisi ollutkaan, mutta tällä kertaa kohdalle sattui syömäkelvottomia tapaksia. En voi ymmärtää miten paikka, joka kehuu tekevänsä tapaksia modernilla otteella ja hintojen ollessa Suomen tasolla voi käyttää pakastettuja mereneläviä (ja mahdollisesti kaikkea muutakin) annoksissaan ja jättää ne kaiken lisäksi jääkylmiksi. Käytiin viikon ajan joka päivä vähintään kerran päivässä ulkona syömässä ja useista yrityksistä ja Tripadvisorin ahkerasta tutkimisesta huolimatta en onnistunut vakuuttumaan, että paikallinen ruoka on hyvää. Jamon iberico, fuet-salami ja riojalainen viini kyllä onneksi kelpasivat, mutta rajansa se on sianlihan mättämiselläkin.

Oli oikeastaan mukava palata arkeen, koska saan taas kokkailla omia italialaisia herkkujani: tomaattikeittoa, savulohirisottoa, lasagnea... Ikuinen ongelma vain jatkuu, että joka päivä pitäisi kokkaa ainakin pari kertaa, jos me vuorotyöläiset ollaan lounaan ja illallisen aikaan kotona. Kaiken lisäksi toinen puoliskoni ei hyväksy hiilihydraattipitoista illallista, joten pasta, riisi ja peruna on automaattisesti ulkona vaihtoehdoista. Tämä ei tietenkään helpota elämääni ollenkaan. Maurizio on onneksi itsekin pikku hiljaa uskaltautunut keittiön puolelle ja se tuntuu sujuvan hyvin, kunhan mennään tarpeeksi simppeleillä resepteillä eikä ruuanlaittoon tarvitse käyttää kauheasti aikaa tai aivoja. Pikku virheitä sattuu lähinnä välineosastolla, mutta ostin patavillaa kaappiin niin voi sitten skrabailla rauhassa palaneita kattiloita.

Täytyy myöntää, että vaikka olen vannoutunut prosessoimattomien ruoka-aineiden käyttäjä, tänään hiplasin kaupassa valmiskeittopusseja ja pakastevihanneksia. Tuijotin sitä kasvis-jyväkeittoa vähän aikaa ja mietin, että mitä helkkaria olen tekemässä. En ole vielä niin laiska, että on pakko luopua periaatteista. Toisekseen, Maurizio kysyisi keiton jälkeen, että mikä on seuraava ruokalaji. Päätin, että en luovuta. En koske myöskään maustettuihin kermoihin tai "maku"- elintarvikkeisiin, koska niiden sisältöluettelo on aivan liian pitkä. Suosittelen kaikille jättämään hyllylle ne kolmen juuston kermat sun muut. Itse ostan valtavia könttejä hyvää juustoa, koska kilohinnan saa halvemmalla ja materiaali on priimaluokkaa. Kypsytetty juusto kyllä säilyy, kuten grana padano tai parmesaani.

Yksi helpoista vastauksista ruuanlaittoon on pyörykät, kasvis-tai liha, italialaisella otteella tietenkin. Siskoni vannovat sipulikeittopussin ja jauhelihan nimeen, mutta kokeilin tätä vaihtoehtoa vuosia sitten ja totesin sen kauheaksi. Nykyään keittopussi on muutenkin pannassa, mutta liha- tai kasvispullat on niin helppo tehdä alusta loppuun itse, että ei siihen keittopussiin ole tarvista tarttua. Kasvispyörykät ovat saaneet inspiraatiota Maku-lehden falafel-pyöryköistä, mutta nämä ovat maustettu ja valmistettu eri tavalla.


Lihapullia kurpitsa-perunamuusilla ja tsatzikilla

Italialaiset lihapullat

400 jauhelihaa (nauta-sika, mieluummin enemmän nautaa)
1 sipuli
1 valkosipulinkynsi
1 dl lihalientä 
1 kananmuna
3 rkl oliiviöljyä
n. ½-1 dl korppujauhoja 
½ dl parmesaaniraastetta
suolaa
pippuria

Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi. Kuumenna oliiviöljy kattilassa matalalla lämmöllä ja lisää sipulisilppu. Kuullota sipuli, mutta älä paahda sitä! Tämän vuoksi matala lämpötila on tärkeää. Laita jauheliha kulhoon. Lisää kananmuna, lihaliemi, hieman suolaa ja pippuria, parmesaaniraaste sekä jäähtyneet sipulit. Sekoita lopuksi korppujauho, mutta laita sen mukaan mitä taikina imee, koska muuten pyörykät jäävät kuiviksi. Anna maustua noin tunnin verran. Kuumenna uuni 200 asteeseen. Pyöritä lihapullat pellille ja paista uunin keskitasolla noin 10-15 min kunnes lihapullat ovat kauniin ruskeita. 


Kasvispyörykät (falafel italialaisittain)

1 purkki kikherneitä
1 salottisipuli
1 valkosipulinkynsi
3 rkl oliiviöljyä
1 tl suolaa
2 rkl sitruunamehua
½ dl vehnäjauhoja (luomu)
ripaus chiliä (peperoncinoa)
Tilkka hunajaa
mustapippuria
silputtua persiljaa

Pilko sipuli ja valkosipuli pieneksi. Kuumenna oliiviöljy kattilassa matalalla lämmöllä ja lisää sipulisilppu. Kuullota sipuli, mutta älä paahda sitä! Tämän vuoksi matala lämpötila on tärkeää. Valuta kikherneet ja laita ne kulhoon. Lisää hieman jäähtynyt sipulisilppu, suola, sitruunamehu, chili, mustapippuri, hunaja, silputtu persilja sekä vehnäjauho. Survo seos mieluiten isolla haarukalla tasaiseksi taikinaksi (olen todennut, että itse survomalla seoksesta tulee parempi kuin tehosekoittimessa, siinä on sopivasti sattumia). Laita seos jääkaappiin tunniksi tai pariksi. Pyöritä taikinasta pyöryköitä ja paista niitä oliiviöljyssä, kunnes ne ovat kauniin ruskeita ja rapeita pinnalta.