Grillattu munakoisosalaatti

Grillattu munakoisosalaatti:

1 munakoiso

200 g kirsikkatomaatteja

½ valkosipulinkynsi

4 rkl oliiviöljyä

kourallinen basilikanlehtiä

½ tl hunajaa
1 mozzarella

1 rkl sitruunamehua (tai valkoviinietikkaa)

suolaa

Rucolaa
Balsamicoriirappia

Valmista ensin tomaattihöystö. Pilko tomaatit ja mozzarella, hienonna valkosipulinpuolikas ja laita ne kulhoon. Lisää hienonnettu basilika, oliiviöljy, hunaja, sitruunamehu sekä ripaus suolaa. Sekoita ja jätä maustumaan.

Pilko munakoiso noin puolen sentin paksuisiksi siivuiksi. Levitä ne leikkuulaudalle ja suolaa jokaisen siivun pinta. Jätä "itkettymään" noin 20 minuutiksi. Pyyhi sen jälkeen pinnalle noussut neste siivuista ja kuumenna grilli. Paista hyvin kummaltakin puolelta, kuivalla pinnalla ilman öljyä tai mausteita. Asettele munakoisot pohjalle ja lisää päälle tomaattihöystö. Koristele rucolalla ja balsamicosiirapilla.

Italialainen tonnikalapiirakka

Olin taas avannut pullollisen mieheni mummon tekemää paseerattua tomaattia, käyttänyt vajaan desin ja laittanut jääkaappiin. Mainitsinkin jo, että se on sen verran luomutavaraa, että menee parissa päivässä pilalle. Piti siis keksiä mihin sen käyttäisin, joten syntyi italialainen tonnikalapiirakka. Huomasin muuten, että mummo purkittaa tomaattinsa vanhoihin puolen litran kaljapulloihin.

Italialainen tonnikalapiirakka

Pohja:

3 dl vehnäjauhoja

80 g voita

20 g oliiviöljyä

1 dl parmesaaniraastetta

½ dl vettä

Täyte:

400 g paseerattua tomaattia

1 rkl pieniä kapriksia

10 oliivia

1 prk tonnikalaa (mielellään oliiviöljyssä)

1 kevätsipuli

1 rkl oliiviöljyä

yrttejä (basilikaa, persiljaa, fenkolinkukintoja)

suolaa

pippuria

peperoncinoa tai chiliä

Päälle:

Pecorino-juustoraastetta

Pohja: kuutioi voi ja lisää muut ainekset, vaivaa käsin aineksista tasainen taikina. Painele n. 28 cm piirakkavuoan pohjalle.

Täyte: Valuta tonnikala, pilko oliivit ja kevätsipuli ja sekoita kaikki ainekset tomaatin kanssa kulhossa. Levitä pohjan päälle. Ripottele päälle pecorinoa (Itse käytin vähän kypsytettyä toscanalaista pecorinoa, pitäisi löytyä myös Suomesta hyvinvarustelluista kaupoista)

Laitoin päälle myös hieman ylijäänyttä artisokkapestoa ennen pecorinon lisäystä, tuli todella hyvää.

Kesäpäivän spaghetti

Meidän terassilla piisaa tilaa, joten päätin tänä kesänä löytää sisäisen viherpeukaloni ja istuttaa jotain kivaa, joka sitten kesän mittaan kasvaisi joksikin jatkojalostettavaksi kasviksi. Sisäinen viherpeukaloni on ilmeisesti vielä aika horrostilassa, koska persilja, rucola, valkosipulit ja yksi kukka kuolivat. Ruohosipuli ei edes lähtenyt kasvamaan. Olin jo heittämässä pyyhettä kehään, kunnes näin supermarketissa pieniä tomaatin taimia ja päätin istuttaa ne ja katsoa mitä tapahtuu ilman suurempia odotuksia. Tomaattihan kasvoi ja valloitti koko kukkapenkin ja eilen menin sitten keräämään satoa.

En nyt muista ostinko normitomaatin taimia vai kirsikkatomaatin taimia, mutta päätin, että se oli kirsikkatomaattia, koska muuten kyllä ottaa päähän jos ei edes tomaattia saa täysikasvuiseksi asti.

Kirsikkatomaatit kourassa ja nälän kurniessa päätin tehdä spaghettia, johon käyttäisin tomaatit. En halunnut kypsentää tomaatteja, joten tein kesäisen spaghetin tuoreista aineksista, jonka voi hyvin syödä myös viileämpänä.

Kesäpäivän spaghetti 

4:lle

350-400 g spaghettia

250 g kirsikkatomaatteja

150 g graavilohta

1 kevätsipulinvarsia

1 puhvelimozzarella

basilikanlehtiä

fenkolin kukintoja tai tilliä

rucolaa 

50 g parmesaania

2 rkl sitruunamehua

3 rkl oliiviöljyä

mustapippuria

Keitä spaghetti reilussa suolavedessä. Muista, että veden pitää olla suolaista kuin välimeri.

Ota kulho johon lisätään puolitetut kirsikkatomaatit ja viipaloidut graavilohet. Pilko tai revi puhvelimozzarella joukkoon. Lisää yrtit ja hienonnettu sipulinvarsi. Lisää kulhoon oliiviöljy, sitruunamehu, mustapippuri sekä raastettu parmesaani. Sekoita hyvin.

Siivilöi pasta ja sekoita se kulhossa ainesten kanssa. Tarjoile ja mausta tarvittaessa tujauksella chiliöljyä.

Toscanalaista perinneruokaa - pappa al pomodoro

Taas oli pidempi blogitauko. Aloitin uuden työn huhtikuun alussa ja energiaa eikä inspiraatiota ole riittänyt kirjoitteluun, mutta eilen se inspiraatio taas palasi, kun kokkailin jotain todella hyvää, helppoa ja erittäin toscanalaista. Uudesta työstä sen verran, että minulla kävi uskomaton munkki ja sain vakituisen työpaikan saman tien, mikä on todella harvinaista Italiassa. Olin vuosi sitten hakenut erästä assistentin paikkaa, jota en silloin saanut. Helmikuussa minulle soitettiin yksityisestä työnvälitystoimistosta (jonka kautta olin hakenut) haluaisinko tulla haastatteluun assistentin paikkaa varten ja sain paikan. Nyt on vakityö, pysyvä asuinpaikka ja sairausvakuutuskortti Italiassa. En ikinä uskonut sen olevan näin helppoa. Ei se kyllä olekaan, kävi vain uskomaton mäihä ja siinä välissä oli melko monta byrokraattista askelta. En ole vielä haudannut unelmiani omasta B&B:stä, se vain ei ole tällä hetkellä vielä toteutettavissa, joten siinä välissä yritän ängetä itseäni paremmin paikalliseen yhteiskuntaan.

Nyt kun olen päässyt totuttautumaan oravanpyöräarkeen taas, toivoakseni tulevaisuudessa tulee enemmän inspiraatiota kokkailla. Ostin terassille elämäni ensimmäisen grillin (sähköversion tosin), jota on tullut kesäiltoina jo pari kertaa kokeiltua. Kyllä se pihvit ja tuoremakkarat kypsentää, vaikka saisi hieman olla enemmän ytyä. Ajattelin, että sähkögrilli ei haittaa naapureita, vaikkakin eräs ilta yläkerran mummon pieni pää kurkisti ikkunasta ja jäi seurailemaan grillikyljen kääntelyä. Selkeästi närkästyneenä se huuteli: "Buonasera signora!!!" Toivotin buonaserat ja jatkoin grillailua. Se ei selkeästi ole päässyt yli siitä, että mies valitti sen kengillä kopsuttelusta yläkerrassa ja mummeli tuli minulle valittamaan "meidän" valittamisesta, koska hänellä on kangastossut jalassa. En ole puuttunut asiaan, mutta olen yrittänyt sanoa miehelle, että meidän pitäisi muuttaa maalle jos naapurien mekkala ei hänelle maita. Me asutaan sentään Italiassa, täällä on siedettävä melua tai häivyttävä itse.

Eilen havaitsin että kaapissa on puoli kiloa kovettunutta leipää ja jääkaapissa avattuja pulloja miehen mummon kotona tekemää paseerattua tomaattia. Sehän menee heti pilalle, jos pullon avaa ja kovalle leivällekään ei ole sellaisenaan käyttöä, joten päätin tehdä yhtä kuuluisinta toscanalaisen keittiön tuotosta: pappa al pomodoroa. Toscanalainen keittiö on ns. "köyhä" keittiö, eli perinteiset ruuat on tehty halvimmista ylijäämäruoka-aineista. Pappa al pomodoro koostuu pääosin tomaatista ja kuivasta leivästä, mutta se on niin herkullista, että eilenkin meni melkein koko kattilallinen kerralla.

Pappa al Pomodoro

4:lle

300 g kuivaa leipää 

500 - 600 g paseerattua tomaattia tai 1 kg tomaattia

1 iso valkosipulinkynsi

1 iso punasipuli

ripaus chiliä

1 ltr kasvislientä

basilikanlehtiä

ripaus sokeria

suolaa

pippuria

oliiviöljyä

Pilko punasipuli ja valkosipuli ja kuullota ne oliiviöljyssä reilunkokoisessa kattilassa. Lisää kuutioitu kuivahtanut leipä ja tomaattikastike tai tomaatit, sekä muutama basilikanlehti (tai vaihtoehtoisesti muita yrttejä). Anna kiehahtaa.

Lisää puolet kasvisliemestä ja ihan pieni ripaus sokeria. Anna seoksen kiehua ja lisää kasvislientä kun seos alkaa kuivahtaa. Leivän pitää mennä tasaiseksi "mössöksi", mutta seoksen pitää olla kuitenkin kosteaa ja täyteläistä. Lisää hiljalleen loput liemet kunnes keitos on tasainen ja anna kiehua 5-7 min. Lopuksi mausta suolalla jos on tarvetta, lisää pippuri, loput basilikanlehdet ja reilu loraus hyvää oliiviöljyä. Sekoita ja tarkista maku.

Lopputuloksen tulisi näyttää tältä.